*

MikkoLaakso11 Ajattelua valtavirtaa vastaan

Leikataan köyhiltä, ajetaan koulutus alas - Suomi nousuun?

 

Suomeen on muodostumassa uusi hallitus, jonka ohjelman pääkohdat ovat tiedossamme. Keskiviikon tiedotustilaisuudessa puoluejohtajat valoivat uskoa tulevaan, vaikka myönsivät säästöjen tuntuvan monista kipeiltä.

Säästötoimien tarkastelu kertoo paljon kiinnostavaa tulevan hallituksen arvomaailmasta. Ehkäpä kiintoisinta on se, mitä ei sanottu samoin kuin se, mistä ei leikattu. Pääministeriksi nouseva Juha Sipilä ilmoitti jo aikaisemmin, ettei maataloustukiin kosketa, koska maatalous oli kuulemma jo kärsinyt tarpeeksi 2000-luvun aikana. Tämä elinkeino ei siis osallistu säästötalkoisiin. Moni odotti uudelta hallituskoalitiolta myös selkeää viestiä siitä, että harmaa talous veroparatiisikeinotteluineen laitettaisiin kuriin. Mitään tämänsuuntaista ei eilen kuultu.

Mikä sitten keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen mielestä nostaa Suomen uudestaan kasvun ja hyvinvoinnin tielle? Sosiaalietuuksien tosiasiallinen leikkaaminen indeksikorotukset jäädyttämällä, mikä iskee kaikkein voimakkaimmin juuri vähäosaisiin. Verotuksen aavistuksenomainen alentaminen kaikissa tuloluokissa ei riitä paikkaamaan aukkoa, vaikka juuri siitä tulevat hallituskumppanit tekivät ison numeron - viestinnällisesti tehokkaalla tavalla. Toinen tapa Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi on näiden puolueiden mukaan säästää koulutuksesta ja tutkimuksesta 600 miljoonaa euroa.

Tämä on karmaisevaa. Juha Sipilä on sanonut, ettei Suomella ole varaa jättää nykyisenkaltaista velkataakkaa tuleville sukupolville. Näillä päätöksillä saadaan kuitenkin aikaan juuri se, mitä pahiten on pelätty. Tutkimuksen ja koulutuksen tasosta tinkiminen tuottaa tulevaisuudessa yhä vähemmän osaajia, innovatiivisia ja luovia työntekijöitä. Tästä aiheutuva kilpailukyvyn lasku tulee maksamaan Suomelle miljardeja enemmän kuin mitä nämä lyhytnäköiset säästöt hetkellisesti valtiontaloutta helpottavat. Vähäosaisten tosiasiallinen ostovoiman leikkaaminen vähentää puolestaan kulutuskysyntää, mikä lisää työttömyyttä. Puhumattakaan siitä lisääntyvästä sosiaalisesta levottomuudesta, minkä kasvava eriarvoistuminen vääjäämättä saa aikaan.

Entä sitten suurituloiset ja hyväosaiset? Heidänhän on hallitusneuvottelujen edetessä vakuuteltu osallistuvan säästötalkoisiin kaikkien muiden lailla. Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan millään ilveellä löydy yhtäkään kohtaa, jonka perusteella näin voisi väittää. Sipilän yritysjohtajille esittämä hurskas toivomus palkkamaltista tuntuu tässä raadollisessa maailmassa lähinnä säälittävältä eleeltä. Varallisuusveron jonkinasteinen palauttaminen olisi ollut edes askel parempaan suuntaan - ilmeisesti tällainen ratkaisu oli tälle hallituskoalitiolle ideologisesti mahdoton ajatus.

Nyt jos koskaan kannattaa jokaisen kansalaisen seurata tarkoin, missä Suomi-laiva seilaa kuluvan neljän vuoden aikana. Valveutuneisuus on tärkeää, koska harjoitetun politiikan vaikutukset tulevat tuntumaan jokaisen suomalaisen arjessa lähivuosina kovemmin kuin pariin vuosikymmeneen. Nähtäväksi jää, ylitetäänkö 1990-luvun alun lamaleikkausten aiheuttamat tuhot. Tuolloinhan poliittiset päättäjät kylmän rauhallisesti hylkäsivät sadattuhannet suomalaiset velkahelvetteihinsä. Aloittavan hallituksen valitsema linja voi johtaa yhteiskuntarauhan vaaralliseen rapautumiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahojen leikkaamisen ei tarvitse laskea innovatiivisuutta, luovuutta ja osaamista, jos asioita aletaan tehdä järkevämmin. Järkevöittäminen tarkoittaa parannustoimia koulutuksen joustavuudessa, yksilöllistämisessä, paremmassa organisoinnissa, paremmissa prosseissa ja johtamisessa.

Esim. joustavat ja yksilölliset opintopolut yhdessä digitalisaation kanssa antavat itsenäisimmille ja tehokkaimmille opiskelijoille mahdollisuuden edetä itsenäisesti huippunopeaan tahtiin. He valmistuvat nopeammin ja kuluttavat vähemmän resursseja, jolloin resursseja jää muuhun enemmän. Yliopistoissa puolestaan massaluennot voidaan vallan hyvin korvata MOOCeilla, jolloin siitä vapautuu resursseja. Kirjatenttien tarkastus voidaan vallan hyvin puolestaan keskittää koko maassa yhteen paikkaan. Tällöin kirjatenttien arvostelusta saadaan yhtenäisempää, eikä opetushenkilöstön ja professoreiden kallisarvoista aikaa kulu puuduttavaan tarkastamiseen. Kirjatenttejä voisi myös suorittaa sähköisesti täysin omaan tahtiin. Korkeakouluissa ja yliopistoissa tulisikin suorastaan erottaa kahteen eri sarakkeeseen lukeneisuus (kirjatenttien suorittaminen) ja kurssityöskentely, joka sisältää keskustelua, esityksiä, tutkielmia ja opinnäytteitä.

Käyttäjän MikkoLaakso11 kuva
Mikko Laakso

Hei!

Kiitos vastauksestasi.

Kiinnostavia ajatuksia. Luonnollisesti järkevöittämisellä voidaan opetuksessakin saada aikaan säästöjä laadusta tinkimättä, moderni teknologia mahdollistaa sen. Toinen asia on, osataanko sillä tavalla toimia. Uuden opetusministerin toimintatavat nyt väistyvässä hallituksessa olivat kerrassaan puistattavat.

Ehdotuksissasi minua kuitenkin huolestuttaa yksi seikka. Aivan olennainen osa opiskelua on sosiaalinen vuorovaikutus niin toisten opiskelijoiden kuin opettajien kanssa. Mikään ei voita kasvokkain keskustelua pienryhmissä, ennen ja jälkeen luentoja, opettajan vastaanotolla ja kahviloissa. Mikäli huomattava osa opiskelusta siirrettäisiin sähköisesti hoidettavaksi, jäisi tämä vuorovaikutus pois. (Ei, sosiaalisessa mediassa keskustelu ei koskaan korvaa elävää keskustelua.) Opiskelijat olisivat vähemmän tekemisissä toistensa ja opettajiensa kanssa. En usko, että luovuus ja osaaminen kukkisivat karummassa sosiaalisessa ympäristössä. Ja mistä löytyvät nämä kirjatenttien tarkastajat, jos tehtävä kerran on puuduttava?

Kun aikanaan 1980-luvulla opiskelin, viehätti minua opiskelussa juuri se tosiseikka, että kaikki opiskelu oli sosiaalista. Uusia tuttavia ja ystäviäkin löytyi ihan niiltä massaluennoiltakin, samoin tietenkin seminaareista ja pienryhmistäkin. On surullista ja ennemmin tai myöhemmin kalliiksi käyvää, jos säästösyistä vähennetään opiskelun yhteisöllisyyttä. Miten käy aroille ja ujoille aloittaville opiskelijoille, miten heitä tuetaan tuossa mallissa?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kyllä, jaan kanssasi ajatuksen siitä, että opinahjojen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sosiaalisen ympäristön luominen. Suuri osa ihmisten ihmissuhteista on syntynyt erilaisissa oppilaitoksissa.

Minusta olisikin syytä selvittää tarkoin, minkälaisissa tilanteissa ja millaisessa toiminnassa opiskelijat sosialisoituvat ja muodostavat ihmissuhteita. Veikkaan, että massaluennot tarjoavat vähemmän edellytyksiä kuin esim. ryhmätyöt ja pienryhmät sosiaalisten suhteiden luomiselle. Ja on totta, että some ei korvaa fyysistä läsnäoloa, vaikka sekin on sosialisoinnin muoto. Entä voitaisiinko kehittää uudenlaista oppimistoimintaa, jossa sosialisaatio on erityisen voimakasta?

Kiteytysyritelmä oppilaitoksen tehtävistä: 1) oppimisen ja osaamisen synnyttäminen; 2) sosialisaatio, jolla tarkoitan tässä sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä, ihmissuhteiden luomista ja kasvamista itsenäiseksi, yhteiskuntakelpoiseksi ihmiseksi.
Jos oppimisympäristöjä lähdetään nyt näiden tavoitteiden kautta suunnittelemaan alusta alkaen myös kustannustehokkuus ja teknologiset mahdollisuudet mielessä pitäen, voi meillä olla mahdollista luoda täysin uudenlainen pedagoginen instituutio, joka joka synnyttää haluttua vaikutusta vähäisemmillä reusrsseilla. On vain pystyttävä irroittautumaan ikiaikaisista opettamiseen perustuvista olettamuksista.

Jyrki Paldán

Osittain jo sanoitkin tämän erinomaisessa kommentissasi, mutta haluan silti lisätä:

jos yliopistokoulutus järjestettäisiin kokonaan etänä ja tentitkin tarkastettaisiin jossain kollektiivisesti, olisi ihan sama jäädä kotiin katselemaan youtube-videoita, lukemaan aiheeseen liittyviä blogitekstejä ja tekemään erinäisiä ilmaisia nettitestejä.

Tehokas koulutus ja oppiminen on vuorovaikutusta, ei pelkkää pänttäämistä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Köyhiltä ei leikata, eikä se olisi edes mahdollista, koska heillä ei ole mistä leikata.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Kylläpä näyttää olevan miatä leikata.
Yksinasuvat eläkeläiset, jotka ovat periaatteessa maksaneet eläkkeensä jo etukäteen.
Kela hallinnoi aikamoisia pääomia, joista eläkkeen saajille jää vain rippeet.

Indeksi jäädytettiin. Viime vuonna indeksikorotus oli 0,39%, muttta vuokra nousi aika paljon enemmän. Pian päästään siihen, että vuokra on enemmän kuin eläke.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Jos koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset suunnataan sellaisiin kohteisiin, jotka eivät oikeasti lisää innovointia, luovuutta tai osaamista, niin Suomi ei menetä mitään. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi sukupuoltentutkimus, rasismistutkimus ja muut sellaiset alat, jotka tuottavat vain teoreettista tutkijan oman maailmankuvan värittämää "tietoa" ja jonka hyöty kansantaloudellisesti on lähinnä negatiivinen.

En sano, että tällaisia tutkintoaloja pitäisi kokonaan lopettaa, mutta ainakin niitä tulisi supistaa todella huomattavasti. Suomi tarvitsee osaajia, eikä suojatyöpaikoissa istuvia turhan pohdiskelijoita.

Jyrki Paldán

"Tällaisia aloja ovat esimerkiksi sukupuoltentutkimus, rasismistutkimus..."

Tuohon voi lisätä myös esimerkiksi taloustieteen, teologian, filosofian ja kaikki muut kentät, joiden tutkimusmetodologiat perustuvat hyvin pitkälle kvalitatiiviseen tutkimukseen ja/tai ennalta-asetettuihin premisseihin. Esimerkiksi yksi taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan isistä, Ludwig von Mises kirjoitti:

"Praxeology* is a theoretical and systematic, not historical, science. [...] Its statements and propositions are not derived from experience. [...] They are not subject to verification or falsification on the ground of experience and facts."

Huomautettakoon myös että käytännössä kaikissa yksityisissä huippueliittikouluissa on sukupuolentutkimusta, ja että rasismi kuuluu hyvin olennaisena osana mm. psykologiaan, sosiologiaan ja antropologiaan. Tuskin niitä kukaan opettaisi tai opiskelisi kymmenien tuhansien lukukausimaksuilla yksityisissä kouluissa, jos niiden merkitys olisi täysi nolla.

*Praxeologia on ihmisen käyttäytymistä teoreettisesti filosofian pohjalta tutkiva tiede, josta johdettuihin premisseihin nykyinenkin taloustiede pohjautuu pelottavankin pitkälle.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

"Turhan" pohdiskelusta on syntynyt vaikkapa Einsteinin suhteellisuusteoria, Bachin musiikki ja Picasson kuvat.

"Jos koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset suunnataan sellaisiin kohteisiin, jotka eivät oikeasti lisää innovointia, luovuutta tai osaamista, niin..."
menetetään kaikki innovointi, luovuus ja osaaminen.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Erinomainen kirjoitus ja todellakin pitäisi kiinnittää huomiota siihen mistä ei leikata! Median myös!

Uskoisin yhteiskunnan eriarvoistumisen aiheuttavan jo lähiaikoina liikehdintää ja ongelmia. Tulevaisuudesta puhumattakaan.

"Alle 1000,- tulot verottomiksi" sanoi Soini
Ja näitä valheita riittää jokaiselta. Onhan tämä tilanne ihan tragikoominen ja hallitus tekopyhä.

Oppositiolta toivon nyt suurenmoista ja ärhäkkää politiikkaa.

Käyttäjän JuhaKeltti kuva
Juha Keltti

Liikehdintää tulee. Tervetuloa keskustelemaan hallitusohjelmasta ja toiminnasta vaihtoehtojen puolesta: https://www.facebook.com/events/949650441735221/

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Kun leikataan, otetaan tietenkin pääosin sieltä, minne sitä on eniten syydetty. Kun valtion tulopuoli romahtaa, on menopuolelle pakko tehdä jotain.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Laakso:"Pääministeriksi nouseva Juha Sipilä ilmoitti jo aikaisemmin, ettei maataloustukiin kosketa, koska maatalous oli kuulemma jo kärsinyt tarpeeksi 2000-luvun aikana. Tämä elinkeino ei siis osallistu säästötalkoisiin."

Ihanko totta?

MT 27.5.2015: "Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK tuomitsee esitetyt leikkaukset maatalouteen ja sen lomitusjärjestelmään. Luopumisjärjestelmän poisto vaikeuttaa MTK:n mielestä jatkossa maatilojen sukupolvenvaihdoksia nuorille tuottajille. Tuottajajärjestö huomauttaa, että maatalouden tilanne tällä hetkellä on EU-ajan vaikein.

"Edellinen hallitus rokotti maaseudun elinkeinoja suhteessa enemmän kuin muita", kuuluu muistutus."

Janne Suuronen

"
Näillä päätöksillä saadaan kuitenkin aikaan juuri se, mitä pahiten on pelätty. Tutkimuksen ja koulutuksen tasosta tinkiminen tuottaa tulevaisuudessa yhä vähemmän osaajia, innovatiivisia ja luovia työntekijöitä.
"

Näinkin ja osittain samaa mieltäkin. Mutta tähän vaikuttaa myöskin se, mistä koulutuksessa leikataan. Itse olen valmis ottamaan sen riskin, että Suomi pärjäisi tulevaisuudessa ilman naistutkimustakin ja siihen liittyvää hössötystä. Itse olen valmis ottamaan sen riskin, ettei käsillään tekemistä haluaville nuorille yritettäisi vaikkapa ammattikouluissa takoa päähän niin paljon teoriaa. En myöskään ole varma, että millaisia johtopäätöksiä voi tehdä vaikka siitä, jos lukion luokkakoot kasvavat 25 nuoresta 27 nuoreen.

Koulutuksesta leikkaaminen on poliittisesti helppo kohta iskeä, mutta kyllä meidän on myönnettävä, etteikö koulutuksesta löydy kohteita, joista leikkaamisen vaikutukset eivät ole Suomelle kohtalokkaita.

Juho Anttila

Nykytilanteessa julkinen sektori on paisunut niin suureksi, että työtä tekevä kansanosa ei kykene sitä ylläpitämään. Jos halutaan säästää eli pienentää julkista sektoria, vaikuttaa se tietysti suhteessa eniten siihen kansanosaan, joka palveluita käyttää. Ei niiltä voi säästää, jotka eivät kulutakaan. Mielestäni hallitusohjelmassa säästöjä on pyritty viisaasti kohdistamaan hallintoon ja tehostamiseen, jolloin ne vaikuttavat vähemmän tavallisen ihmisen elämään.

Toimituksen poiminnat